Siirry pääsisältöön

Lapsi harrastamaan

Me olemme nyt siinä vaiheessa elämää, että esikoisemme on päässyt ensimmäistä kertaa elämässään osaksi harrastuskuvioita. Olemme testanneet niin jalkapalloa kuin karateakin, ja lopulta päätyneet salibandyyn, johon poika on nyt kovin tykästynyt.

Lasten harrastukset herättävät paljon kysymyksiä ja etukäteispohdintaa, joten kokosin tähän muutaman seikan, jotka olen nyt itse huomannut, ja joita itse mietin paljon.


  • Monet harrastukset alkavat 5-vuotiaista
  • Harrastuskausi alkaa usein elo-syyskuun vaihteessa, ja keväällä heti tammikuussa. Kesä lomaillaan.
  • Moniin paikkoihin saa mennä kaksi kertaa ilmaiseksi tutustumaan, ennen kuin tekee päätöksen, jatkaako lapsi. Tämä on tosi hyvä, koska meillä ainakin se oma laji löytyi vain kokeilujen kautta.
  • Harrastusvälineitä löytyy käytettynä puoli-ilmaiseksi, niitä ei kannata mahdollista yhtä-kahta kokeilukertaa varten lähteä ostamaan uusina ja maksaa monia satoja euroja. Meidän pojan nappikset ovat Tori.fi:stä, yhdet treenit nähneet alkuperäisellä omistajallaan, 5 €.
  • Ensimmäisiin harjoituksiin ei kannata hankkia vielä täyttä varustusta - yleensä seuran/harrastustoiminnan sivuilla kyllä kerrotaan, minkälaisessa varustuksessa harjoituksiin tullaan, ja yleensä normaali liikuntavarustus käy hyvin lajiin kuin lajiin.
  • Joitain varusteita saa myös lainata harjoituspaikalta, mikäli itsellä ei ole - esimerkiksi salibandyssä pakolliset suojalasit poika lainasi muutaman ensimmäisen kerran seuralta.
  • Uuteen harrastukseen meneminen saattaa tuntua mielekkäämmältä tutussa seurassa, esimerkiksi kaverin kanssa. 
Kaikista oleellisinta harrastuksia pohtiessa on kuitenkin kuunnella lasta. Ylipäätään missään seurassa harrastaminen ei ole lainkaan välttämätöntä, lapset liikkuvat yleensä luonnostaankin aivan riittävästi. Lisäksi on hyvä huomioida, että mikäli lapsi on pitkän päivän päiväkodissa, hän ei välttämättä jaksa enää illalla mitään ohjattua toimintaa, silloin on hyvä keskittyä puuhastelemaan ja vaikka ulkoilemaan ja liikkumaan lapsen ehtoisesti ihan perheen kesken.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Idea isänpäivään: makea kortti isälle

Tämän sunnuntain isänpäiväideana on kortti, joka taisi jo viime vuonna olla ihan kovinta huutoa; ainakin minä bongailin näitä monessa paikassa, mutta en kuitenkaan itse ideaa vielä toteuttanut. Tänä vuonna idea pääsi toteutukseen mieheni syntymäpäiviksi. Idea tässä on hyvin simppeli; suklaapatukoiden ja karkkiaskien tekstien ympärille luodaan joku kiva, kortin saajaan sopiva teksti. Karkit olen kiinnittänyt kartonkeihin kaksipuolisella teipillä. Meidän kortissa on teksti: Ahaa, tänään on sinun päiväsi! Olet meidän perheen Lion King -harjakin on samanlainen. Ja kun Leijonat pelaa, on se pyhä hetki. Sinulla on roppa kaupalla sisua ja toisinaan olet varsinainen Puuha Pete puutyömaalla. Ja hallitset sinä vauvan hoidonkin; peitto vaan silmille ja mars unten maille! Kaiken kaikkiaan siis varsin bueno mies! Hyvää syntymäpäivää rakas! Toivottaa: sinun oma family Onko joku muu jo toteuttanut tämän idean?

Nyhtöpossua, pitaleipiä ja coleslawia

Esikoinen käy ystävänsä kanssa aina keskiviikkoisin pelaamassa salibandya ja meidän äitien työjako menee niin, että toinen kuskaa ja toinen laittaa ruoan treenien jälkeen. Ruoanlaitto on minun hommani. Eilen oli tarjolla nyhtöpossua, pitaleipiä, coleslawia ja fetasalaattia. Fetasalaatti sisälsi jäävuorisalaattia, viinisuolaheinää, kurkkua, kirsikkatomaatteja, paprikaa, fetajuustoa sekä paahdettuja ja suolattuja kikherneitä. Coleslaw Kaalia Porkkanaa 1 prk kermaviiliä 200 g (Hellman's) majoneesia ~ 1 rkl (Maille Dijon Originale) sinappia ~ 2 rkl sitruunamehua Suolaa, pippuria Sokeria Valmista ensin kastike. Sekoita kermaviili ja majoneesi keskenään ja ala sen jälkeen lisäillä mausteita varovasti koko ajan maistellen. Hyvän lopputuloksen saa vain kokeilemalla ja tarkkoja määriä on mahdoton antaa, se riippuu niin maistelijan omasta mausta sekä käytetyistä raaka-aineista - esimerkiksi sinapeissa on suuria eroja! Kun kastike on valmis, raasta kaali ju...

Kuivatut omenalastut

Varmaan melkein jokaisella on joku, jolta aina syksyn tullen saa omenoita, vaikka omaa omenapuuta ei löytyisikään. Me olemme siitä onnellisessa asemassa, että omenoita tulee monelta suunnalta. Niille, joilla puita on paljon ja sato runsas vs. käyttö pientä, on ilo saada jaettua omenoita sellaisille, joille ei omaa satoa tule. Minulle syksyyn on jo monien vuosien ajan kuulunut kunnon omenasavotta. Niitä keitellään hilloiksi ja soseiksi, leivotaan piirakkaan ja murupaistokseen ja säilötään mihin vain ikinä keksiikään. Syysiltoihin ei tarvitse paljoa muuta ohjelmaa miettiäkään, kun omenoita, ja muuta satoa, riittää työstettäväksi. Tänä syksynä olen jo valmistanut hilloa ja vauvansoseita, sekä useamman omenakaurapaistoksen. Osan omenoista kuivatin käteväksi naposteltavaksi. Kuivatut omenarenkaat Omenoita Sitruunaa (Vaniljasokeria / kanelia / kardemummaa) Poista omenoista siemenkodat omenaporalla ja leikkaa omena ohuiksi rinkuloiksi. Kasta rinkulat sitruunamehuu...