Siirry pääsisältöön

Diy leikkiruokaa: Englannin lakritsit


Me askartelimme tänään esikoisen kanssa englannin lakritseja huovasta ja niistä tulikin yllättävän aidon näköisiä! Monissa käsityö- ja askartelublogeissa olen näitä ihaillut, mutta nyt vasta sain aikaiseksi testata itsekin.

Meillä oli käytössä ihan tavallista ohutta askarteluhuopaa, jota ostin Prismasta kymmenen kappaleen pakkauksessa. Pakkauksen kaikki huovat ovat eri värisiä ja me käytimme niistä mustan, valkoisen, keltaisen ja vaaleanpunaisen. Englannin lakritseihin kuuluvat siniset karkit jäivät meiltä nyt kokonaan uupumaan, mutta onneksi tuo viisivuotias karkkikauppias ei ollut asiasta moksiskaan.


Koska tämä meidän käyttämämme huopa oli ohutta, laitoimme jokaiseen karkkiin kaksi kerrosta kutakin väriä, mutta askartelukaupoista pitäisi löytyä paksumpaakin huopaa, jonka kanssa yksi kerros riittää. Meidän lakumme olivat kooltaan noin 2,5 cm suuntaansa. Liimasta sen verran, että kannattaa käyttää juoksevaa pulloliimaa ja levittää se muovitikun avulla huopapaloille. Erikeepper on varmaankin parasta, meidän markettiliimamme kanssa oli vähän hankaluuksia saada palat pysymään yhdessä.

Kyllä näistä sen verran kivan näköisiä tuli, että kelpaa ottaa mukaan kauppaleikkeihin tai vaikka viedä mökkituliaisina mummolan leikkimökkiin - ja miksipä eivät kauniisti pakattuina kelpaisi syntymäpäivälahjaksikin jollekin innokkaalle leikkikokille tai -kauppiaalle!


Minulla alkoi heti vilistä mielessäni lukuisat muutkin leikkiruoat, mitkä voisi huovasta toteuttaa. Saa nähdä, koska pääsen taas tuumasta toimeen. On näiden tekeminen vaan niin kivaa puuhaa ja entisestään kannattavaa, kun lapsikin näistä äidin tekosista niin kovin innostuu; kyläkauppa pistettiin saman tien pystyyn.

Onko muut tehneet vastaavia tai muita leikkiruokia? Mielelläni ottaisin kaikki uudet ideat aiheeseen liittyen vastaan! :)


Kommentit

  1. Onpa herkullisia lakuja! Täytyy tehdä meidänkin tytöille tuollaisia. Minä tein samanlaisesta huovasta leivoksia tyttöjen leikkeihin ja nuo lakut sopii hyvin niiden kanssa. :D Tuossa osoite meidän huopa-leivoksiin. https://silaustavail.blogspot.fi/2017/01/huopaisia-herkkuja.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos kovasti! Kävinkin jo blogisi puolella kommentoimassa; aivan ihania herkkuja olit taikonut, siitä seuraava askartelu tänne meillekin! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Supersankariaskarteluja

Meillä esikoinen on vain osa-aikaisena päiväkodissa, joten yritän kehitellä kotipäiviin mahdollisimman monipuolisesti erilaista puuhaa ja sisällyttää myös askarteluja päiväohjelmaan, jos vain mahdollista.

Olin suunnitellut viime viikolle syysaiheisia askarteluja, mutta esikoinen keksikin haluta tehdä Spidermaneja, ja sitä varten haettiin inspiraatiota netistä. Löysin kuvan ihanista kädenjäljistä tehdyistä supersankareista ja esikoinen innostui ideasta niin kovin, että päätimme toteuttaa ne kaikki. Näistä tuli omasta mielestäkin niin valloittavia, että halusin jakaa idean teidänkin kanssa.



Spidermanin käsi on, kuten ehkä huomaattekin, minun käsialaani, muut ovat esikoisen. Minä piirtelin noita liimattavia osia ja poika sitten kokosi niistä kasvoja sankareilleen.

Tämä askartelu taas osoitti, ettei kannata aina itse niin orjallisesti yrittää seurata omia ideoita ja ohjeita, vaan antaa lapsen itse ideoida ja keksiä - niin niitä innostavimpia ja parhaita ideoita ja taideteoksia syntyy! Nä…

Idea isänpäivään: jalanjälkitaulu

Isänpäivään ei ole enää pitkälti aikaa ja ajattelinkin nyt ottaa siihen pienen lähtölaskennan julkaisemalla täällä blogissa joka sunnuntai aina isänpäivään asti yhden idean isänpäivään liittyen; kaikkiaan siis kuusi pienellä vaivalla ja työllä helposti toteutettavaa ideaa luvassa!

Aloitetaan ideasta, jonka me itse asiassa toteutimme äitienpäivänä: jalanjälkitaulu. Minusta on kiva antaa isän- ja äitienpäivälahjoina jotain, mikä muistuttaa lapsesta tai lapsenlapsesta, ja koska nuorimmaisen kanssa ei vielä liiemmin askarrella, jalanjälkitaulu tuntui sopivalta idealta. Kädenjälkeä ei vielä noin pienestä olisi saanut tehtyä, koska käsi oli niin tiiviissä nyrkissä koko ajan, mutta jalanjäljet onnistuvat jo ihan pikkuisenkin kanssa.

Meillä oli käytössä hyvin yksinkertainen välineistö: paksuhkoa valkoista paperia ja sormivärejä. Aloitin homman niin, että maalasin nuorimman molemmat jalat vaaleansinisellä sormivärillä ja painoin jäljet lukemattomiin papereihin. Meillä oli koko olohuone täynnä…