As We Are

Meillä on tulossa esikoisen 5-vuotisjuhlat ja tällä kertaa teemaksi valikoitui Lego Ninjago. Hän on ollut kova Ninjago-fani jo varmasti vuoden päivät, joten teemavalinta ei yllättänyt, päin vastoin. Niin suuressa roolissa kuin Ninjago meidän perheessä onkin, aiheeseen liittyvää juhlatarpeistoa ei kovallakaan googlettamisella löytynyt (kun ei nyt Legoland-matkakaan oikein ollut toteutettavissa -sieltä tarvikkeita olisi saanut ostaa). Teemaan sopivat kattaus- ja juhlatarvikkeet oli siis tehtävä itse. Kuvien tulostaminen on yksi loistava keino saada aikaan teema kuin teema, mutta koska minulla ei tällä hetkellä ollut tulostintakaan käytössä, turvauduin Ninjago-tarrakirjaan , jonka löysin Adlibrikseltä . Kirjassa on tarrat kirjaa varten ja lisäksi extra-tarrat -siis kaikki samat tarrat toiseen kertaan - jotka voi huoletta käyttää juhlakoristeluihin ilman, että kirjan alkuperäinen tarkoitus kärsii. Teemallisista juhlatarvikkeista saa usein maksaa moninkertaisia summia yksink

Minä yritän aina keksiä keinoja helpottaakseni kaksilapsisen perheemme usein kiireistäkin arkea. Yksi toimivaksi osoittautunut keino on ollut koota oma arkiruokalista, josta on aina helppo valita ne seuraavan viikon ruokalistalle päätyvät. Niin paljon kuin tykkäänkin uusien reseptien kokeilemisesta, valitettavan harvoin siihen on aikaa ja mahdollisuuksia. Tuosta lähes neljänkymmenen ruoan listasta onneksi löytyy kivasti vaihtelevuutta, eikä tule tunnetta, että aina jumitetaan vaan niissä samoissa ruoissa. Viimeisen vuoden aikana olen viimeistään oppinut arvostamaan sellaisia ihan tuiki tavallisia, perinteisiä, taitoja ja makuja keittiössä, ja niinpä useammin kuin kerran on tullut konsultoitua omaa äitiäni tai anoppia; milloin täydellisen pehmeistä sämpylöistä, milloin täydellisen haudutetusta kaurapuurosta. Eilen aamulla tein pannukakkua äitini reseptillä ja perjantaina syötiin siskonmakkarakeittoa, joka tosin ei poikani mielestä maistu lainkaan siltä, miltä mummolassa. Ympyr

Me askartelimme tänään esikoisen kanssa englannin lakritseja huovasta ja niistä tulikin yllättävän aidon näköisiä! Monissa käsityö- ja askartelublogeissa olen näitä ihaillut, mutta nyt vasta sain aikaiseksi testata itsekin. Meillä oli käytössä ihan tavallista ohutta askarteluhuopaa, jota ostin Prismasta kymmenen kappaleen pakkauksessa. Pakkauksen kaikki huovat ovat eri värisiä ja me käytimme niistä mustan, valkoisen, keltaisen ja vaaleanpunaisen. Englannin lakritseihin kuuluvat siniset karkit jäivät meiltä nyt kokonaan uupumaan, mutta onneksi tuo viisivuotias karkkikauppias ei ollut asiasta moksiskaan. Koska tämä meidän käyttämämme huopa oli ohutta, laitoimme jokaiseen karkkiin kaksi kerrosta kutakin väriä, mutta askartelukaupoista pitäisi löytyä paksumpaakin huopaa, jonka kanssa yksi kerros riittää. Meidän lakumme olivat kooltaan noin 2,5 cm suuntaansa. Liimasta sen verran, että kannattaa käyttää juoksevaa pulloliimaa ja levittää se muovitikun avulla huopapaloille. Erikeeppe

Lauantaina jätimme neljän kuukaduden ikäisen vauvamme ensimmäistä kertaa mammalleen hoitoon ja suuntasimme miehen kanssa ihan kaksistaan Guns N' Rosesin keikalle. Ihan loppuun asti oli epävarmaa, lähdenkö minä keikalle lainkaan, vaikka kyseisen bändin näkeminen livenä olikin ollut haaveenani teini-ikäisestä saakka. Raskausaikana, kun ostin lippumme, tiedostin tietenkin, että keikan aikana perheemme uusin tulokas on vasta noin neljä kuukautta ja todennäköisyys sille, että pääsen keikan ajaksi irrottautumaan, on aikalailla 50-50. Päätin kuitenkin liput hommata ja miettiä niitä käytännön järjestelyjä sitten lähempänä ajankohtaa. Vauva on täysimetyksellä ja muutamaa isän kanssa vietettyä hetkeä, kun me olemme esikoisen kanssa viettäneet aikaa kaksistaan, lukuun ottamatta, vauva on ollut minun kanssani koko ajan. Oli siis selvää, että vauvan jättäminen hoitoon useammaksi tunniksi hieman arvellutti, vaikka luotettavasta ja osaavasta ihmisestä olikin kyse. Lopulta päädyimme siihe