Siirry pääsisältöön

Not in this lifetime - äiti keikalla ja vauva hoidossa


Lauantaina jätimme neljän kuukaduden ikäisen vauvamme ensimmäistä kertaa mammalleen hoitoon ja suuntasimme miehen kanssa ihan kaksistaan Guns N' Rosesin keikalle.

Ihan loppuun asti oli epävarmaa, lähdenkö minä keikalle lainkaan, vaikka kyseisen bändin näkeminen livenä olikin ollut haaveenani teini-ikäisestä saakka. Raskausaikana, kun ostin lippumme, tiedostin tietenkin, että keikan aikana perheemme uusin tulokas on vasta noin neljä kuukautta ja todennäköisyys sille, että pääsen keikan ajaksi irrottautumaan, on aikalailla 50-50. Päätin kuitenkin liput hommata ja miettiä niitä käytännön järjestelyjä sitten lähempänä ajankohtaa.

Vauva on täysimetyksellä ja muutamaa isän kanssa vietettyä hetkeä, kun me olemme esikoisen kanssa viettäneet aikaa kaksistaan, lukuun ottamatta, vauva on ollut minun kanssani koko ajan. Oli siis selvää, että vauvan jättäminen hoitoon useammaksi tunniksi hieman arvellutti, vaikka luotettavasta ja osaavasta ihmisestä olikin kyse.

Lopulta päädyimme siihen, että varasimme hotellihuoneen Hämeenlinnasta, jolloin vauvan hoitoaika jäi useita tunteja lyhyemmäksi kuin jos hän olisi ollut mamman kanssa kotona, parin tunnin ajomatkan päässä keikkapaikalta. Ratkaisu osoittautui erittäin toimivaksi ja mamma ja vauva pärjäsivät loistavasti keskenään lähes seitsemän tunnin ajan. Hyvin pian lähtömme jälkeen vauva oli syönyt maitoa pullosta ja nukahtanut sitten yöunille vaunuihinsa, jotka otimme mukaan nimenomaan nukutusta helpottamaan. Seuraavan kerran hän heräsikin sitten syömään meidän jo palattua hotellille.


Keikka itsessään oli aivan mahtava, aivan kuten osasin odottaakin. Tietenkin näin valtavassa yleisötapahtumassa on aina omat haasteensa ja kompastuskivensä, mutta me nautimme mieheni kanssa kyllä täysin siemauksin, kun vihdoin pääsimme nämä legendat näkemään yhdessä lavalla. Se oli kaiken odotuksen arvoista, once in a lifetime kokemus, ehdottomasti.

Myös molemmille entuudestaan tuntematon Hämeenlinna valloitti meidät kauneudellaan ja upeilla järvimaisemillaan, ja palaammekin varmasti vielä uudemman kerran koko perheen voimin tuohon upeaan kaupunkiin. Hotellimme Cumulus Aulanko ansaitsee myös oman erityismainintansa, lämmöllä voin sitä kaikille Hämeenlinnaan suuntaaville suositella!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Supersankariaskarteluja

Meillä esikoinen on vain osa-aikaisena päiväkodissa, joten yritän kehitellä kotipäiviin mahdollisimman monipuolisesti erilaista puuhaa ja sisällyttää myös askarteluja päiväohjelmaan, jos vain mahdollista.

Olin suunnitellut viime viikolle syysaiheisia askarteluja, mutta esikoinen keksikin haluta tehdä Spidermaneja, ja sitä varten haettiin inspiraatiota netistä. Löysin kuvan ihanista kädenjäljistä tehdyistä supersankareista ja esikoinen innostui ideasta niin kovin, että päätimme toteuttaa ne kaikki. Näistä tuli omasta mielestäkin niin valloittavia, että halusin jakaa idean teidänkin kanssa.



Spidermanin käsi on, kuten ehkä huomaattekin, minun käsialaani, muut ovat esikoisen. Minä piirtelin noita liimattavia osia ja poika sitten kokosi niistä kasvoja sankareilleen.

Tämä askartelu taas osoitti, ettei kannata aina itse niin orjallisesti yrittää seurata omia ideoita ja ohjeita, vaan antaa lapsen itse ideoida ja keksiä - niin niitä innostavimpia ja parhaita ideoita ja taideteoksia syntyy! Nä…

Idea isänpäivään: jalanjälkitaulu

Isänpäivään ei ole enää pitkälti aikaa ja ajattelinkin nyt ottaa siihen pienen lähtölaskennan julkaisemalla täällä blogissa joka sunnuntai aina isänpäivään asti yhden idean isänpäivään liittyen; kaikkiaan siis kuusi pienellä vaivalla ja työllä helposti toteutettavaa ideaa luvassa!

Aloitetaan ideasta, jonka me itse asiassa toteutimme äitienpäivänä: jalanjälkitaulu. Minusta on kiva antaa isän- ja äitienpäivälahjoina jotain, mikä muistuttaa lapsesta tai lapsenlapsesta, ja koska nuorimmaisen kanssa ei vielä liiemmin askarrella, jalanjälkitaulu tuntui sopivalta idealta. Kädenjälkeä ei vielä noin pienestä olisi saanut tehtyä, koska käsi oli niin tiiviissä nyrkissä koko ajan, mutta jalanjäljet onnistuvat jo ihan pikkuisenkin kanssa.

Meillä oli käytössä hyvin yksinkertainen välineistö: paksuhkoa valkoista paperia ja sormivärejä. Aloitin homman niin, että maalasin nuorimman molemmat jalat vaaleansinisellä sormivärillä ja painoin jäljet lukemattomiin papereihin. Meillä oli koko olohuone täynnä…

Diy leikkiruokaa: Englannin lakritsit

Me askartelimme tänään esikoisen kanssa englannin lakritseja huovasta ja niistä tulikin yllättävän aidon näköisiä! Monissa käsityö- ja askartelublogeissa olen näitä ihaillut, mutta nyt vasta sain aikaiseksi testata itsekin.

Meillä oli käytössä ihan tavallista ohutta askarteluhuopaa, jota ostin Prismasta kymmenen kappaleen pakkauksessa. Pakkauksen kaikki huovat ovat eri värisiä ja me käytimme niistä mustan, valkoisen, keltaisen ja vaaleanpunaisen. Englannin lakritseihin kuuluvat siniset karkit jäivät meiltä nyt kokonaan uupumaan, mutta onneksi tuo viisivuotias karkkikauppias ei ollut asiasta moksiskaan.


Koska tämä meidän käyttämämme huopa oli ohutta, laitoimme jokaiseen karkkiin kaksi kerrosta kutakin väriä, mutta askartelukaupoista pitäisi löytyä paksumpaakin huopaa, jonka kanssa yksi kerros riittää. Meidän lakumme olivat kooltaan noin 2,5 cm suuntaansa. Liimasta sen verran, että kannattaa käyttää juoksevaa pulloliimaa ja levittää se muovitikun avulla huopapaloille. Erikeepper on var…