Viikonloppuna oli tosiaan Turun kirjamessut, joihin minä kävin tutustumassa sunnuntaina. Sen lisäksi, että kirjamessut ovat jokasyksyinen traditioni, se oli tällä kertaa myös ihan minun ikiomaa aikaani, ja voi pojat minä nautin! Älkää nyt käsittäkö väärin, rakastan lapsiani ja olen enemmän kuin kiitollinen siitä, että minulla on mahdollisuus olla heidän kanssaan vielä kotona, mutta kiireetön aika pelkästään omassa seurassa, pelkästään omia kiinnostuksen kohteita seuraten, teki hyvää. Se herätti muistamaan taas minut, ja tästä meinaan vielä kirjoittaa ihan oman postauksensa, joten palataan itse aiheeseen; messuihin.
Kirjat ovat aina olleet äärimmäisen tärkeitä minulle, ja koko perheellemme. Silloin, kun emme vielä siskojen kanssa osanneet lukea, äiti luki meille. Hän luki aina. Joskus ihan pienenä meillä varmasti oli iltasatuina niitä ihan perinteisiä kuvitettuja lastenkirjoja, mutta parhaiten muistan ne paksut, kuvittamattomat klassikkokirjat, jotka kulkivat mukanamme reissuillakin. Veljeni Leijonamieli ja Saariston lapset. Luulen, että niistä on minun rakkauteni kirjoihin syntynyt. Se on se, minkä minä haluan omille pojillenikin välittää; rakkaus lukemiseen, tarinoihin, kieleen.
Niin paljon kuin lukemista rakastankin, kukaan tuskin ihmettelee, kun kerron, etten ole nuorimmaisemme syntymän jälkeen lukenut ainuttakaan romaania. Yhden äänikirjan kuuntelin ihan hänen syntymänsä jälkeen, mutta tällä hetkellä sekin olisi jo haastavaa. Sen sijaan lastenkirjat ovat totta kai olennainen osa elämää; ilman iltasatua ei uni tule.
Messuilla siis katseeni kiinnittyi ennen kaikkea lastenkirjoihin. Lähdin hakemaan Tatua ja Patua, Mauri Kunnasta ja Disneytä, kuten esikoisen toiveena oli. Tykkään kaikista mainituista itsekin kovasti, varsinkin Mauri Kunnas on lunastanut paikkansa minun sydämessäni jo omassa lapsuudessani; ei ole Koiramäen ja Herra Hakkaraisen voittanutta.
Löysin kuitenkin jotain aivan muuta (tai no, löysin toki mainitutkin) - lastenkirjoja, jotka, rehellisesti sanottuna, ostin ensisijaisesti itseäni ajatellen. Varsinaisia taideteoksia. Ensimmäinen taideteos löytyi Haamu-kustannuksen pisteeltä. En aiemmin tiennyt, että sellainenkin kustantamo on olemassa, mutta suosittelen lämpimästi tutustumaan. Ihaillessani heidän aivan uskomattoman upeasti kuvitettuja teoksiaan sain myös kuulla, miten ja millä perustein he julkaistavat kirjansa valitsevat, mistä kaikkialta minun on mahdollista löytää lisää näitä upeita kuvituksia sekä tietenkin tarkan opastuksen siitä, minkä ikäisille mikäkin tarina sopii, millaisiin hetkiin ne ovat hyviä, sekä lyhyen juonireferaatin kaikista heidän minun viisivuotiaalleni sopivista saduistaan. Tätä, jos mitä, kutsun asiakaslähtöisyydeksi!
Seuraavaksi Aviador-kustannuksen piste sai huomioni kiinnittymään. Heidän ständillään oli esillä Janette Backmanin Satu Maahispeikosta. Huomioni kiinnittyi teoksen kanteen, ja pian olinkin saanut teoksesta kattavan juonireferaatin ja rakastunut kirjan kuvitukseen. Pieni knoppitieto; teoksen tekijä Janette Backman on kuuleman mukaan poistunut Lapista vain kerran elämässään, ja toinen kerta tulee olemaan loppukuussa järjestettävät Helsingin Kirjamessut. ;)
Näistä lastenkirjoista voisin tehdä ihan omat kattavat esittelynsä sitten, kun ne on kunnolla luettu läpi.
Laajan tarjonnan lisäksi kirjamessujen parasta antia on kirjailijahaastattelut ja teosten signeeraukset. Vieläkin pikkuisen jäi harmittamaan, kun minulla meni lauantain Mauri Kunnaksen paikalla olo sivu suun - olisi ollut hienoa ostaa molemmille pojille omat Kunnaksen kirjat ja saada niihin vielä omistuskirjoitukset! Onneksi sunnuntain yksi vierailijoista oli Jere Karalahti ja Aki Linnanahde, ja sainkin heidän kirjansa omistuskirjoituksella miehelleni kotiin tuomisena. Kirjat ovat aina loistava lahjaidea esimerkiksi jouluun niin aikuisillle kuin lapsillekin, ja omistuskirjoitus tuo ne vielä lähemmäs saajaansa. Senkin puolesta tämä lokakuun ajankohta on aivan loistava kirjamessuille.
Toinen tuliaiseni miehelle oli italialaisesta jalkapallosta kertova teos, joka niin ikään oli miehelleni varsin mieluisa. Kukaan ei varmaan usko, jos kerron, että mieheni on varsinainen urheilufani ja nimenomaan jalkapallo ja jääkiekko ovat hänen intohimojaan. ;)
Ruoka- & viinimessujen puoli jäikin minulla sitten aika pinnallisesti kierretyksi, siellä oli huomattavasti pahempi ruuhka kuin kirjamessujen puolella siihen aikaan. Sieltä kotiin tuomiseksi mukaan tarttui kassillinen leipää sekä italialaista suklaata.
Jos Turun kirjamessut jäivät välistä, niin lokakuun lopulla, 26.-29.10, järjestetään Helsingin kirjamessut ja siellä kirjailijakattaus onkin sitten jo ihan omaa luokkaansa, kannattaa käydä tutustumassa! Samaan aikaan järjestetään Finlandia-talossa myös ihka ensimmäiset Lasten Kirjamessut, joihin minä lähtisin tutustumaan enemmän kuin mielelläni, mutta valitettavasti meillä on tuo nimenomainen viikonloppu jo niin täynnä ohjelmaa, ettei siihen saa mahdutettua vielä yhtä Helsingin reissuakin.
Kirjat ovat aina olleet äärimmäisen tärkeitä minulle, ja koko perheellemme. Silloin, kun emme vielä siskojen kanssa osanneet lukea, äiti luki meille. Hän luki aina. Joskus ihan pienenä meillä varmasti oli iltasatuina niitä ihan perinteisiä kuvitettuja lastenkirjoja, mutta parhaiten muistan ne paksut, kuvittamattomat klassikkokirjat, jotka kulkivat mukanamme reissuillakin. Veljeni Leijonamieli ja Saariston lapset. Luulen, että niistä on minun rakkauteni kirjoihin syntynyt. Se on se, minkä minä haluan omille pojillenikin välittää; rakkaus lukemiseen, tarinoihin, kieleen.
Niin paljon kuin lukemista rakastankin, kukaan tuskin ihmettelee, kun kerron, etten ole nuorimmaisemme syntymän jälkeen lukenut ainuttakaan romaania. Yhden äänikirjan kuuntelin ihan hänen syntymänsä jälkeen, mutta tällä hetkellä sekin olisi jo haastavaa. Sen sijaan lastenkirjat ovat totta kai olennainen osa elämää; ilman iltasatua ei uni tule.
Messuilla siis katseeni kiinnittyi ennen kaikkea lastenkirjoihin. Lähdin hakemaan Tatua ja Patua, Mauri Kunnasta ja Disneytä, kuten esikoisen toiveena oli. Tykkään kaikista mainituista itsekin kovasti, varsinkin Mauri Kunnas on lunastanut paikkansa minun sydämessäni jo omassa lapsuudessani; ei ole Koiramäen ja Herra Hakkaraisen voittanutta.
Löysin kuitenkin jotain aivan muuta (tai no, löysin toki mainitutkin) - lastenkirjoja, jotka, rehellisesti sanottuna, ostin ensisijaisesti itseäni ajatellen. Varsinaisia taideteoksia. Ensimmäinen taideteos löytyi Haamu-kustannuksen pisteeltä. En aiemmin tiennyt, että sellainenkin kustantamo on olemassa, mutta suosittelen lämpimästi tutustumaan. Ihaillessani heidän aivan uskomattoman upeasti kuvitettuja teoksiaan sain myös kuulla, miten ja millä perustein he julkaistavat kirjansa valitsevat, mistä kaikkialta minun on mahdollista löytää lisää näitä upeita kuvituksia sekä tietenkin tarkan opastuksen siitä, minkä ikäisille mikäkin tarina sopii, millaisiin hetkiin ne ovat hyviä, sekä lyhyen juonireferaatin kaikista heidän minun viisivuotiaalleni sopivista saduistaan. Tätä, jos mitä, kutsun asiakaslähtöisyydeksi!
Tämä juuri on se messujen syvin olemus ja paras puoli; pääsee lyhyessä ajassa tutustumaan melkeinpä kaikkeen, mikä juuri nyt on pinnalla, uutuutta, ihan laidasta laitaan. Messuilla edustettuina on niin monta eri kustantamoa perinteisten suurkustantamoiden rinnalla, ettei missään muulloin saa niin kattavaa näkemystä tarjonnasta kuin nimenomaan alan messuilla ja muissa vastaavissa tilaisuuksissa!Haamu Kustannus – Taruja, tarinoita ja kummituksia
Haamu on pieni kustantaja, jota kiehtovat aavetarinat, oudot jutut ja kauhu. Haamu tarjoaa hämäriä lukukokemuksia kaikenikäisille.
Seuraavaksi Aviador-kustannuksen piste sai huomioni kiinnittymään. Heidän ständillään oli esillä Janette Backmanin Satu Maahispeikosta. Huomioni kiinnittyi teoksen kanteen, ja pian olinkin saanut teoksesta kattavan juonireferaatin ja rakastunut kirjan kuvitukseen. Pieni knoppitieto; teoksen tekijä Janette Backman on kuuleman mukaan poistunut Lapista vain kerran elämässään, ja toinen kerta tulee olemaan loppukuussa järjestettävät Helsingin Kirjamessut. ;)
Satu maahispeikosta on kuvitettu kertomus kaikenikäisille Lappiin rakastuneille ja Lapin mytologiasta kiinnostuneille. Sadussa seikkailee pieni maahispeikko Halti, joka tahtoo nähdä ja kokea koko laajan Lapinmaan, ja lähtee rohkeasti kotikolostaan maailmalle.
Näistä lastenkirjoista voisin tehdä ihan omat kattavat esittelynsä sitten, kun ne on kunnolla luettu läpi.
Laajan tarjonnan lisäksi kirjamessujen parasta antia on kirjailijahaastattelut ja teosten signeeraukset. Vieläkin pikkuisen jäi harmittamaan, kun minulla meni lauantain Mauri Kunnaksen paikalla olo sivu suun - olisi ollut hienoa ostaa molemmille pojille omat Kunnaksen kirjat ja saada niihin vielä omistuskirjoitukset! Onneksi sunnuntain yksi vierailijoista oli Jere Karalahti ja Aki Linnanahde, ja sainkin heidän kirjansa omistuskirjoituksella miehelleni kotiin tuomisena. Kirjat ovat aina loistava lahjaidea esimerkiksi jouluun niin aikuisillle kuin lapsillekin, ja omistuskirjoitus tuo ne vielä lähemmäs saajaansa. Senkin puolesta tämä lokakuun ajankohta on aivan loistava kirjamessuille.
Toinen tuliaiseni miehelle oli italialaisesta jalkapallosta kertova teos, joka niin ikään oli miehelleni varsin mieluisa. Kukaan ei varmaan usko, jos kerron, että mieheni on varsinainen urheilufani ja nimenomaan jalkapallo ja jääkiekko ovat hänen intohimojaan. ;)
Ruoka- & viinimessujen puoli jäikin minulla sitten aika pinnallisesti kierretyksi, siellä oli huomattavasti pahempi ruuhka kuin kirjamessujen puolella siihen aikaan. Sieltä kotiin tuomiseksi mukaan tarttui kassillinen leipää sekä italialaista suklaata.
Jos Turun kirjamessut jäivät välistä, niin lokakuun lopulla, 26.-29.10, järjestetään Helsingin kirjamessut ja siellä kirjailijakattaus onkin sitten jo ihan omaa luokkaansa, kannattaa käydä tutustumassa! Samaan aikaan järjestetään Finlandia-talossa myös ihka ensimmäiset Lasten Kirjamessut, joihin minä lähtisin tutustumaan enemmän kuin mielelläni, mutta valitettavasti meillä on tuo nimenomainen viikonloppu jo niin täynnä ohjelmaa, ettei siihen saa mahdutettua vielä yhtä Helsingin reissuakin.
Kommentit
Lähetä kommentti