Kuten olen tainnut aiemminkin mainita, me ulkoillaan lasten kanssa todella paljon. Leikitään omalla pihalla hiekkalaatikolla, käydään puistoissa, kiipeillään puissa ja hypitään kuralätäköissä. Joka päivä on pakko ottaa ainakin yksi kunnon happihyppely ulkona, koska muuten ei vaan jaksa. Näin Suomen luonnon päivän kunniaksi on ehkä hyvä hetki pohtia kaikkia niitä syitä, miksi meidän kannattaa ulkoilla ja turvata se lastenkin ulkoilumahdollisuus, ja kuinka kiitollisia saammekaan olla, että meillä täällä Suomessa on mahdollisuus näinkin puhtaaseen ilmaan ja luontoon, sekä vapaaseen ulkoiluun. Ulkona on tilaa hengittää. Jos sisällä alkaa tuntua siltä, että seinät kaatuvat päälle, lapset ovat tyytymättömiä kaikkeen ja joka suunnalta huutelevat vaan ne tekijäänsä odottavat kotityöt, kannattaa suosiolla suunnata pihalle. Meillä se on ainakin paras ratkaisu aina siinä vaiheessa, ja takaisin sisälle tullessa ei enää pinna ole niin kireällä ja lapsetkin ovat taas vähän tyytyväisempiä oloo...